THE TRASHMAN WILL COME EVENTUALLY 29.3.-21.4.2019 @ Galleria Huuto, Helsinki

Sampo Laaksonen
THE TRASHMAN WILL COME EVENTUALLY
29.3 – 21.4.2019
Open Tue-Sun 12-5pm

Welcome to the opening on Thursday 28 March 2019 from 5 pm to 7 pm!

You can count on a trashman. He will come and collect what we throw away. How liberating it is to throw out unnecessary food packaging, advertisements and other junk that seems to appear out of nowhere. The less we think about the final disposal of our trash, the better it feels to throw it out. However, when we get rid of waste, don’t we also get rid of a part of us? Our waste is the result of our choices and, in a way, it represents us.

What if we turn the focus directly to us: what happens to us when we become unnecessary? Imagining oneself as biodegradable waste is perhaps not the most noble thought and may cause anxiety for some, but as a thought it is surely more comforting than us not decomposing at all. Biodegradable waste is the “good guy” among waste and our decomposing bodies are a small problem in comparison to the mountain of waste created by our lifestyle. Thinking about that mountain really causes anxiety.

I have kept my trash for several years. Not everything, of course, but it has been difficult to throw out the most interesting pieces. Trash appeals to one’s mind that has been marinated in entertainment and advertising imagery and besides, it offers free material for an artist. I am also inclined to think that the recycling of materials in art (or anything else) is an eco-friendly act. Reuse of trash does not only ease my conscience, it is also comforting at a deeper level – perhaps the evil can be turned into something good.

Part of my trash has ended up in the works featured in this exhibition. I have also otherwise tried to use recycled materials as much as possible. One of the catalysts for the exhibition was the moment when I found a bunch of stretcher bars in a dumpster. Almost all of the frames, with the exception of the canvas, have been recycled or are so-called scrap materials. I have found materials for my collages from flea markets and antique shops to add to my own supplies. What was not recycled was painted on. Even though the use of acrylic paints is not suitable for an ecological agenda, it is a good reflection of our world. I couldn’t think of a technically more suitable way to include plastic, the key material in waste discussions, in my works.

My works are portraits of a human. Humans always leave a concrete mark. Sometimes it is organic: an imprint on peaty soil or residue on bathroom tiles. Sometimes it is synthetic: a pile of trash bags or a plane wreck. When making the works, I looked into the mirror and saw biodegradable parts. It is comforting. Perhaps the trashman will not be needed.

Sampo Laaksonen (b. 1981) is a Helsinki-based painter who earned a bachelor’s degree in fine arts from the Kankaanpää Art School in 2008 and a Master of Arts degree from Aalto University in 2015. He combines painting and collage techniques in his works.

Further information:
laaksonen.sampo(at)gmail.com
+358 50 412 6927
sampolaaksonen.blogspot.com

///

Sampo Laaksonen
THE TRASHMAN WILL COME EVENTUALLY
29.3. – 21.4.2019
Auki ti-su 12-17

Tervetuloa avajaisiin torstaina 28.3.2019 klo 17-19!

Roskakuskiin voi luottaa. Hän tulee ja korjaa talteen sen, minkä me hylkäämme. Kuinka vapauttavaa onkaan heittää pois tarpeettomaksi jääneet elintarvikepakkaukset, mainoslehdet ja muu roina, mikä tuntuu syntyvän kuin itsestään. Ja mitä vähemmän roskiemme loppusijoitusta ajattelemme, sitä paremmalta niistä luopuminen tuntuu. Mutta emmekö jätteestä luopuessamme luovu osasta itseämme? Jätteemmehän ovat seurausta valinnoistamme ja tavallaan edustavat meitä.

Entä jos käännämme katseen suoraan itseemme: mitä meille tapahtuu, kun meistä tulee tarpeettomia? Itsensä kuvitteleminen maatuvaksi jätteeksi ei ehkä ole ylevin ajatus ja saattaa ahdistaa joitakin, mutta se on ajatuksena varmasti lohdullisempi kuin se, ettei maatuisi ollenkaan. Biojäte on jätteiden “hyvis” ja maatuvat ruumiimme pieni ongelma verrattuna jätevuoreen, jonka elämäntapamme synnyttää. Sen vuoren ajatteleminen vasta ahdistaakin.

Olen säilyttänyt roskiani usean vuoden ajan. En tietenkään kaikkea, mutta kiinnostavimmista on ollut vaikea luopua. Roska vetoaa viihteellä ja mainoskuvastolla marinoituun mieleen ja on lisäksi ilmaista materiaalia taiteilijalle. Olen ollut myös taipuvainen ajattelemaan, että materiaalien kierrättäminen taiteessa (tai missä vaan) on jonkinlainen ekoteko. Roskan uudelleenjalostaminen ei pelkästään paranna omaatuntoa, se lohduttaa myös syvemmin: ehkä pahan voi kääntää hyväksi.

Osa roskistani on päätynyt tämän näyttelyn teoksiin. Olen käyttänyt muutenkin mahdollisimman paljon kierrätysmateriaaleja. Näyttelyn yhtenä kimmokkeena oli hetki, kun löysin roskalavalta kasan kiilapuita. Melkein kaikki maalauspohjat ovatkin kangasta lukuun ottamatta kierrätettyjä tai niin sanottuja “hukkapaloja”. Kollaaseihin olen hankkinut materiaaleja kirpputoreilta ja antikvariaateista omien varastojeni täydennykseksi. Se mitä en ole kierrättänyt, olen maalannut. Vaikka akryylivärien käyttäminen ei sovikaan ekologiseen agendaan, se ilmentää hyvin maailmaamme. En keksinyt teknisesti soveltuvampaa tapaa tuoda jätekeskustelussa keskeistä materiaalia, muovia mukaan teoksiini.

Teokseni ovat muotokuvia ihmisestä. Ihmisestä jää aina konkreettinen jälki. Joskus se on orgaaninen: painauma turpeessa tai jäänteet kylpyhuoneen kaakeleissa. Joskus se on synteettinen: röykkiö jätesäkkejä tai lentokoneen hylky. Teoksia tehdessäni olen tullut katsoneeksi peiliin ja nähnyt maatuvia osia. Se lohduttaa. Ehkä roskakuskia ei tarvitakaan.

Sampo Laaksonen (s. 1981) on helsinkiläinen taidemaalari, joka on valmistunut kuvataiteilijaksi Kankaanpään taidekoulusta vuonna 2008 ja Taiteen maisteriksi Aalto-yliopistosta vuonna 2015. Teoksissaan hän yhdistelee maalaus- ja kollaasitekniikoita.

Lisätietoja:
laaksonen.sampo(at)gmail.com
+358 50 412 6927
sampolaaksonen.blogspot.com




Mother of Everything, 2018
Acrylic and collage on canvas
73,5 × 92,5 cm